Crystal Aurinkokuningas "Eppen"

synt. 26.2.2019

isä: Crystal Vinksin Vonksin
Emä: Crystal Tupsutukka

Lonkat A/A
Kyynärät 0/0
Polvet 0/0
Silmät: Terveet

Selkä: LTV0, VA0, SP0

Pompen, Prcd-PRA ja DM terve polveutumisen perusteella

Lisää Kuvia täältä


Eppe asuu kerrostalossa Helsingin kantakaupungissa. Kerrostaloasuminen
ei ole tuottanut ongelmia, eikä hauku sisällä rapun tai naapureiden
ääniä. Eppe on luonteeltaan hyvin utelias, mikä kaupunkielämässä näkyy
lähinnä tavallisuudesta poikkeavien asioiden ihmettelynä.
Harvoin on kuitenkaan tarve turhanpäiten haukkua edes niitä
ihmeellisimpiäkään asioita. Kestää kaupungin melskettä stressaavia
ympäristöjä mielestäni varsin hyvin. Muiden uroskoirien ohitukset
menevät pääsääntöisesti hienosti, vaikka toisella uroksella olisikin
enemmän asiaa. Eppe suhtautuu vieraisiin yleensä välipitämättömästi
mutta tutustuttuaan haluaa olla ystävä ikuisesti. Vieraat lapset
jännittävät jonkin verran, etenkin jos juoksevat suoraan päin ja
huutaen. Jännitys purkautuu haukkuna ja paimennusreaktiona.
Tutut lapset saavat kuitenkin silitellä ja leikkiä miten vain, tällöin
hermoilusta ei näy merkkiäkään.

Eppe pysyy hyvin lähellä metsässä vapaana. Saattaa joskus lähteä
jäniksen perään, mutta palaa heti ilman huuteluja takaisin, kun huomaa,
että etäisyys omistajaan on kasvanut liian suureksi (n. 50 m max).
Haluaa siis pysyä koko ajan lähellä. Parasta Eppestä
taitaakin olla omistajan kanssa yhdessä puuhailut. Oppii nopeasti uusia
temppuja, ja niitä onkin jo aika valtava lista opittuna. Kotioloissa ja
lähialueilla treenaillaan myös nose workiä lähinnä omaksi iloksi
aivojen virikkeeksi ja ennen kaikkea energian tasaamiseksi.
Virtaa Eppessä riittääkin, ei ole missään nimessä sohvaperuna, vaan
vaatii omistajaltaan päivittäistä toimintaa. Rauhoittuu kuitenkin
sisällä hyvin, jos muuten on toiminnantarve saatu tyydytettyä. Kaikki
perus koiranhoidolliset toimenpiteet sujuvat ongelmitta.

Eppe lukee omistajan tunnetiloja joskus jopa liiankin hyvin, joten
yhteiselon kannalta hyvä fiilis on jo tästäkin syystä tärkeä pitää
itsellä päällä. Näin arki sujuu kaikkein vaivattomammin. Eppe tottelee
hyvin ja vastaa omistajansa ohjaukseen. Jos omistaja
kuitenkin sattuu olemaan tilanteiden yllättäessä omissa maailmoissa, on
Eppe valmis ottamaan tilanteen itse haltuun. Juuri tässä näkyy
mielestäni vahvasti lapinkoiran paimenkoiramaisuus. Oppivainen ja
tottelevainen koira ei aina tarkoita sitä, että omistaja
pääsisi koiransa kanssa vähällä, vaan koira vaatii myös omistajaltaan
paljon. Elämä Eppen kanssa onkin ennen kaikkea yhteispeliä, yhdessä
tehdään ja toimitaan. Tämä onkin toisaalta kaikkein palkitsevinta, sillä
mitä enemmän yhteisiä kilometrejä on taittunut,
sitä syvemmäksi on myös Eppen ja omistajan suhde kehittynyt.